|
Otin selville lukiotason opiskelusta Suomessa. Peruskoulun yläasteelta (kolme vuotta) jatketaan edelleen lukioon. Tietoa oli helposti saatavissa yli sadasta lukiosta. Noin yleisesti voi sanoa, että ammattikoulutus ja lukio-opiskelu on paremmin sulautettu yhteen kuin ennen. Periaatteessa ammattikoulun käynyt voi osallistua ylioppilaskirjoituksiin, ja iltalukioitakin on. Seinäjoella ammattikoululaiset ja lukiolaiset käyvät samoilla tunneilla osan ajasta.
Useista lukioista löytyy kuivahko selostus toiminta-ajatuksesta, opettajista, kursseista, ym. Pari kymmentä lukiota selattuani ensimmäinen elävä selostus omasta koulusta löytyi Leppävaaran lukion kohdalla (Espoo, www.edu.espoo.fi/~lukio/). Osasyynä on tietotekniikan (ATK, computer science) opetus, minkä seurauksena oppilaat laativat Internet-lehteä sekä oppilastöitä innolla. Artikkeleissa käsitellään alkoholismia geenien seurauksena, yliopisto-opiskelijan elämää köyhyyden rajalla ja suomalaisille matkailijoille tarjolla olevelia paheita (kannabis, seksilomat). Samaten Norssin lehdessä kertoo syntyperältään venäläinen opiskelija venäläisistä Suomessa, näiden halusta näyttää varakkaalta. Toinen opiskelija kertoo kokemuksistaan täysin amerikkalaisessa koulusssa Englannissa.
Vaikka periaatteessa on paljon luokattomia (american style) lukioita joissa valitaan kurssit itse, niin ne aineet ovat nimikkeiltään suurelta osalta kuten ennen. Kuitenkin kielissä voi taas lukea venäjääkin, ja maantieteen kursseilla opetetaan nyt ekologiaa. Siinä Leppävaaran lukiossa on neljä tavallista biologian luokkakurssia ja vain harvoille suositellaan viidettä laboratorio-kurssia. Olen muuten seurannut jonkin verran USA:n biologian opetusta, ja nyt on vähintään ensimmäisenä college-vuotena DNA-kokeita (you know: create new life, then destroy it).
Nykyään eräässä Rovaniemen lyseossa voi opiskella matematiikkaa englanniksi, kun taas Tampereella voi opiskella biologiaa ruotsiksi tai englanniksi. Tässä Lyseon lukiossa ranskaa luetaan kurssilla ’nuoret parlamentaarikot seikkailevat’. Yleisetikin vaihto-ohjelma Euroopan ystävyyskoulujen kanssa on vilkasta. Tampereella voi suorittaa International Baccalaureate- tutkinnon englannin kielellä, mihin ohjelmaan otetaan 25 vuosittain satojen joukosta.
Kovin vakavasti siis tämän tason opinnot otetaan, ja Tampereen Lyseossa on kymmenen vapaaehtoista vertaisohjaajaa (siellä ’tutor’) jotka opastavat uusia oppilaita koulun tapoihin. Toiset kurssit kouluttavat eurooppalaiseen näkökantaan, kun taas toisaalta voi tutustua Tampereen esihistoriaan ja arkeologiaan.
Erikoiskouluja löytyy isommissa kaupungeissa. Myös Rovaniemellä(Ounasvaaran lukio) on koulu 300 oppilaalle erikoistua urheiluun ja matkailualalle. Suurin osa lukioista ja yläasteista (luokat 7-9) ei ole erikoiskouluja vaan tavallisia, kuten Raision lukio tai Pielaveden lukio (erikoista siinä tosin on asuntola kaukana asuville). Raisiossa opiskellaan ’toimivaa maapalloa’ ja Pielavedellä kerrotaan luokkaretkestä Brysseliin.
Copyright E. Tero Järvi.
Pakina on aiemmin julkaistu Amerikan Uutisissa.
|
