|
Tällä kertaa luettelen kokemuksia, jotka tekevät elämän Amerikassa erilaiseksi kuin Suomessa. Tosin kun istuu esimerkiksi Prisman pysäköintipaikalla Turussa, ja katselee kuluttajia Jouluostoksilla, ei huomaa suurta eroa WalMartin menoon. Jo rajan takana Venäjällä on suuri ero katukuvassa. Kadullamme asuu useita intialaisia perheitä. Näin erään intialaisen tytön palaamassa koulusta kiitospäivän aikaan. Päässä oli pahvista tehty intiaanipäähine. Intialaisella! Huomasikohan opettaja tilanteessa mitään hassunkurista? Koulussahan juhlitaan Pilgrimien ja intiaanien yhteisoloa.
Olimme matkalla ja lapset alkoivat pitkästyä autossa istumiseen. Otin polttoainetta ja rupesin katsomaan sopivia välipaloja hyllyltä. Ihmeekseni huomasin, että joka tavara oli samalla paikalla kuin kotikulman huoltoasemalla.Niin on tultu ketjuliikkeiden maailmaan, että ei ainoastaan rakennus vaan sen sisältö on joka paikassa sama. Suomessa ketjuliikkeitä on, mutta jotenkin asiaa ei ole viety näin pitkälle.
Myös vastakkaiseen ilmiöön törmää: saman firman kaksi eri liikettä pitää eri varastoja eri kaupunginosissa, yhdessa varakkaille ja toisessa keskiluokalle.
Poikani on kovasti ruvennut katsomaan televisiota, kun uusia kavereita omalla kadulla ei ole tullut. Teeveestä tulevaa Rugrats-sarjaa katsoessa tuli mieleen entinen leikkitoveri Annie, juutalaistyttö. Rugrats esitti ohjelman, jossa vietettiin Hanukka-juhlaa. Olemme kyllä käyneet Annien synagogassa, mutta poikani ei sitä muista. Teeveesarjan äiti on juutalainen, isä ei. Piirretty ei itse juhlasta lapselle paljon opettanut, mutta hauskaa oli nähdä isovanhempien rooli juutalaisessa perheessä. Esimerkiksi lapsille esikoulua etsiessämme, Annien isoäiti tutki joka laitoksen ja otti selville sen maineesta. Vasta täällä Amerikassa olen saanut jonkunlaisen käsityksen juutalaisista, kun Suomsessa he olivat aika vierasta väkeä. Ja täkäläisissä on kovin vähän eroa muuhun väkeen muussa kuin uskonnossa, paitsi että he menestyvät yleensä monella alalla hyvin. Kuluttajina ja palvelujen käyttäjinä he ovat malli-amerikkalaisia. Menestyneitä juutalaisia löytyy viihteessä, viestintä-alalla mutta ei juuri politiikassa. Kissinger oli poikkeus, vaikka pari muuta nyky-politiikoa tulee ehkä mieleen. Eikö heitä vieläkään oteta tarpeeksi sulautuneiksi Amerikkalaiseen yhteiskuntaan kelpaakseen edustajiksemme? Suomessakin on muutama juutalainen poliitikko. Ei ollut tarkoitus ketään suututtaa, joten todetaan nyt vielä että käsitykseni Amerikan juutalaisista on hyvin myönteinen.
Copyright E. Tero Järvi ca. 1995.
|
