|
Olin eilen metsässä. Ajattelin ihmisiä ja eläimiä. Eläimet joita katselin olivat tikkoja ja pieniä tiasia.
Ihmisistä ensin sen verran, että olimme partiolaisten kanssa viikonlopun retkellä. Olimme ajaneet autoilla leirille, joka oli tuossa ihan autojen vierellä, ja meillä oli huussitkin ihan siinä lähellä. Partioliikkeen omistamalla leirialueella ei metsiä juuri hoideta. paitsi vaelluspoluilta ja hevospoluilta kaatuneet puut poistetaan.
Istuin kaatuneella puulla. Maassa oli puuta lahoamisen eri vaiheissa. Melkein kaikki ovat lehtipuita. Niissä on silmuja, mutta muita kevään merkkejä ei näy, ja ilma on aika viileä, yöllä pari astetta pakkasta.
Eläimet ovat tulleet tänne miljoonien vuosien kehityksen jälkeen ja aina ilmaston vaihtuessa siirtyneet jonkun verran. Mutta otaksun että tässäkin metsässä on ollut myyriä miljoonia vuosia. Tien varrella on tasoitettu puuton alue, nurmikko, jolle teltat pystytetään. Myyrät ovat siirtyneet metsästä nurmikolle tekemään tunneleitaan. Saamme astua tunnelit tasaiseksi, jos teltta on päällä. Koko maassa on myyriä, pohjoisesta etelään. Maan sisässä lienee lämpötila melko sama kautta maan. Pohjoisessa myyrät taitavat elää vähän eri tahtiin kuin etelässä, mutta talviunta ne eivät nuku. Tunnelit voivat olla syvemmällä.
Lintujen joukossa on muuttolintuja. Suurin osa muutosta on pohjois-etelä suunnassa. Uskotaan lintujen muuttaneen aina pohjoisemmaksi kun jääkausi poistui vähitellen. Laululinnut lentävät yöllä, ja ylittävät meriäkin lennoillaan. Laululinnut joskus eksyvät myrkyissä toisille mantereille, vaikkapa Euroopaan päin. Mutta ei niitä yleensä ole tarpeeksi että siellä lisääntyisivät ja asettuisivat eri roduksi päärodustaan. Lokit ja sorsat taas ovat samoja monilla alueilla, mutta vain tietyt lajit.
Kuitenkin muutamasta sadasta linnusta, kottaraiset esimerkiksi, on levinnyt lyhyessä ajassa miljoonia lintuja uudelle mantereelle. Me ihmiset taas olemme hitaammin levinneet kaikkialle muutamassa kymmenessä tuhannessa vuodessa. Jos koko aika olisi ollut jääkautta, leviäminen olisi ollut hitaampaa, kenties vasta modernilla ajalla.
Toisin kuin eläimillä, meillä on samassa lajissa eri kieliä ja kulttuureita. Eläimissäkin voi kai olla ’murteita’, mutta aina ne kommunikoivat oman lajinsa kanssa. Ihmisen kulttuuri estää jonkin verran kommunikointia vieraan kansan ihmisen kanssa, varsinkin abstrakteimmissa asioissa. Ymmärrämme ihmisen perustarpeet ja voimme ne järjestää esimerkiksi pakolaisellle. Mutta sen enempää emme opi, vaikka pitemmän ajan katselemalla oppii toisenkin kulttuurista jotain.
Liikumme kuitenkin melko paljon, ja USA:kin on edelleen valtava siirtolaisten kohde. Tavallinen ihminen oppii ymmärtämän vierasta kieltä tarpeeksi muutamassa vuodessa arkisiin tarpeisiin, vaikka oma puhe ei luistaisikaan (mutta sanat kyllä ja ei pitää osata). Vierailla mailla saatetaan edelleen elää omalla kielelläkin, jos koko perhe puhuu sitä. Se hidastuttaa sopeutumista.
Itse olen 40 vuotta asunut vieraalla maalla. Osaan vierasta kiletä ihan hyvin, mutta se eiole koskaan äidinkieli. Mutta kun olemme samaa lajia (ihminen), sopeutuminen on mahdollista. Jotkut kirjaimet ja äänteet eivät tosilta aikuisilta onnistu koskaan. Mutta jo siirtolaisen lapset puhuvat uuden maan kieltä. Minunkin lapset luultavasti jatkavat sukumme geenejä täällä. Esimerkiksi isoäitini geenejä on täällä suoremmin, Suomessa vain hänen sisarusten kautta.
Nisäkkäiden kohdalla muutto on hitaampaa. Jos kaikilla mantereilla paitsi yhdellä tuhoasi eläimet, linnut ja hyönteiset kansoittaisivat tyhjät alueet ensin. Me olemme se ainoa nisäkäs joka on valloittanut maapallon ja nopeasti.
Copyright E. Tero Järvi 2005.
|
