SALOLAMMEN LEIRILLÄ

(1998) Veimme poikani Minneapolisiin, josta hän meni kielileirin bussilla Salolammen leirille viikoksi. Lopuksi haimme hänet leiriltä asti Bemidjin läheltä. Kun tulimme päärakennnuksen lue hain lapsijoukosta poikaani. Sisältäkin häntä oli vaikea joukosta huomata. Lopulta poika löytyi, ja ensi vaikutelmani oli että onpahan hän, 7-vuotias, pikkuinen poika. Hän ei ole lyhyt, mutta lapsijoukon nuorimmasta päästä olevasta sai sen vaikutuksen. Sen ikäisille on vain viikon leiri, muille kahden ja ehkä pitempiäkin. Pojan kaulassa roikkui puinen nimikyltti jossa oli Pekka, joka on oikeastikin hänen toinen nimensä.

Leiri on "kielikylpy", joten suomea oli käytettävä ohjaajien kanssa. Ongelmana on, että suuri osa lapsista on aloittelijoita, joten he puhuvat englantia keskenään. Kaupassa ja pankissa toimitaan suomeksi ja markoilla.

Viikon jälkeen huomaa, että ainakin lauluja on opittu, mutta en tarkalleen tiedä muista opetusmenetelmistä. Mitään oppikirjasta en nähnyt. Kotona meillä on paljon kuvakirjoja, joilla ainakin sanavarastoa on yritetty oppia. Maantietoa leirillä opittiin ja piirrettiin karttoja. Muuta ohjelmaa oli pullan leivonta, saunassa käyminen ja uiminen. Hyttysiäkin löytyy suomalaiseen tapaan. Punkkeihinkin saa varautua. Futista pelattiin kentällä ja nurmikolla.

Loppujuhlassa leiriläiset esittivät taitojaan laulaen ja puhuen lyhyitä harjoitettuja vuorosanoja. Eräs noin 10-vuotias poika näytti kartalla, että "Joulupukki asuu Korva tyntyrillä". Suosituin laulu oli aamulaulu: "Aaamulla herätys sängystä pois, kiire jo pukemaan tässä jo ois, aamusta päivä alkaa. Hei hei, sängystä pois…". Toinen laulettu laulu oli "Sinisiä punasia ruusunkukkia kannan kädessäni..". Heti aamiaisen jälkeen rehtori Lauri Saukko kehotti suomeksi siivoamaan ja havainnollisti käsin mitä oli selostamassa. Sitten laulettiin "paljon kiitoksia, hyvästä ruuasta kiitoksia..". Leiriohjaajat vetivät laulua ja säestivät kitaralla. Ohjaajia oli Suomesta ja täältä.

Leirin jälkeen saan ohjaajalta kortin. Siinä kerrotaan, että Pekka ei ymmärrä suomea paljonkaan, eikä paljon puhellut. Tiedän kyllä, että hän reippaasti sanoo kiitos ja ne sanat jotka osaa. Leirillä on joskus lapsia, jotka ujostavat sanoa ainoatakaan sanaa suomeksi. Heidän pitäisi olla leirillä se kaksi viikkoa. Myös muille auttaa viikon totutella rutiiniin ja sitten oikein keskittyä kieleen. Ohjaaja kertoi poikani olleen ongelmaton leiriläinen, mutta oleen osan ajasta omissa oloissaan. Leirillä ei saa olla elektronisia pelejä, eikä englanninkielisiä kirjoja, jotta lapset osallistuisivat. Askartelua ja tekemistä ainakin oli tarpeeksi tarjolla.

Vanhempia ei ollut kovin iso joukko paikalla, ja suuri joukko lapsista sai palata itse leirin bussilla ja lentäen. Minneapolisin lentokentällä on leirin henkilökuntaa. Silti on pikkasen arvelluttavaa lähettää hyvin nuoria kovin monimutkaiselle reitille. Vielä monimutkaisempi tietenkin on lähettää lapsi Suomeen, jos sieltä järjestyy perhe joka ottaisi lapsen kesällä.

Salolammen rakennuksista ja niiden rakennustalkoista on kirjoitettu vuosia sitten tässä lehdessä. Tulos on hyvin suomalainen, kartanomainen. Kukkaistutukset pihalla näyttävät nekin kuin kesämökin kukilta. Katto on levyä, joka näyttää tiilikatolta.

Meinaamme laittaa pojan taas leirille ensi vuonna, mutta matkustusta saa suunnitella. Meiltä on sinne yli 900 mailia ajaa. Yleisvaikutus oli positiivinen ja en nyt tahdo tai osaa ruveta kritisoimaan mitä voisi parantaa. Meillä ei ole kovin monia vaihtoehtoja kieliopetuksessa, joten näitä kuuluu kannattaa. Kotona on pelattu "Ekaluokka" CD Romia leirin jälkeen. Yhtenä päivänä viikossa yritän puhua pojalle suomea. Miksei koko ajan? No, arkipäivän rutiinissa se on kovin vaikeaa, koska on kaikenlaista hulinaa ja on hyvä jos minua kuuntelee joku edes englanniksi. Meillä on kaksi lasta ja vaimo jotka puhuvat englantia, joten asia ei ole sama kuin yhden lapsen kanssa.

2005
Lapsemme ovat olleet molemmat kahden viikon leireillä monet kesät. En voi sanoa että kielitaito on kovin hieno, mutta sanasto on kasvanut kotiopetuksen avalla. Kielioppia en ole saanut opetetuksi. Poikani pääsisi Teho-kurssille 2006 kesällä, mutta partioretki taitaa estää sen. High school tasoinen kurssi olisi siten vasta 2007. Tyttömme pääsee tehokurssille vielä myöhemmin.

Copyright E. Tero Järvi.
Pakina on julkaistu aiemmin Amerikan Uutisissa.