|
Oli 10 päivää jouluun. Mies tuumasi, että olisi hyvä koko porukan mennä lahjaostoksille kauppakeskukseen, paitsi pojan joka oli kaverinsa luona. Voitaisiin vuorotelleen ostaa kaikille sopivat, kun on itse paikan päällä vihjaamassa. Ongelmana oli, että lähin kauppakeskus oli suljettu remontin takia, ensimmäisen kerran joulusesongin läpi. Mutta perheessä oltiin jo alettu piparkakkujen leipominen. Mies sitten lähti yksin.
-Mä menen nyt, kun ei tää rumba tästä illalla ainakaan parane.
Oli ajettava pätkä moottoritietä ja sitten neljäkaistaista katua muutamia kilometrejä. Mutta liikenne oli ruuhkaista. Mies soitti kotiin.
-No nyt mä löysin yhden Harry Potter pelin, mutta en mä päässy kauppakeskukseen asti. Sinne oli tie tukossa, joten ei sielä varmaan pysäköintiäkään löydy. Mä olen nyt Comp USAssa ja Toys R Us on vieressä.
-Onks se peli PC:lle?
-On.
-Meillä on se jo lahjakasassa kaapissa.
-En mä niitä sun puseroitakaan pääse tänään katsomaan. Mä voin hakea sen sun lahjan mulle Targetista.
-Voisit ostaa sieltä jonkun lahjakorin siskolle...
-Targetista?
-Eikun siitä vierestä..
-Mä soitan sieltä uudestaan.
Ostoskeskuksen parkkipaikalla oli jatkuva autojen liike. Ilmasta käsin varmaan kuin muurahaispesän kuhina. Liike oli sellainen, että piti ajaa isohko ympyrä ennen kuin pääsi ulosmenevän virran mukaan. Moottoritien kohdalla oli taas tungosta, mutta sen jälkeen sai vapaasti ajaa. Seuraavassa ostoskeskuksessa parkkipaikalla sama liikennesuma, mutta pysäköinti taas löytyi. Mies meni Targettiin, halvan puoleinen mutta uusi marketti. Siellä hän valitsi itselleen CD soittimen, sen vaimon lahjan hänelle. Ja kaksi lahja-CD:tä. Postissa on niin hankala lähettää mitään muuta.
-Nyt mä olen sen T J Maxin edessä, missä niitä koreja..
-Menet sinne sisälle.
-No niin, ja mitä sitten?
-Jossain keskellä on ruoka- ja herkkukoreja.
Mies kävelee ympäriinsä.
-Täällä on koreja joissa on enimmäkseen suklaata ja karkkia. Jossain Saksassa asti leivottuja kakkuja, stollen.
-No just sellaisia. Hae niille jotain eurooppalaisia tuotteita.
Mies valikoi kolme erillistä laatikkoon pakattua tuotetta, kun korit ja pytyt olivat aika hoopoja sarjoja. Hinta ei nyt ollut pääasia, vaan se, ettei niitä tartte palauttaa. Väärät voi syödä vaikka itse.
Mies maksoi ja meni kahden muovikassin kanssa ulos, mutta hälytin rupesi piippaamaan. Johtava kassahenkilö tuli katsomaan, ja ensin vietiin heidän kassi portin läpi, se ei piipannut. Sitten vietiin Targetin kassi portin läpi, ja se piippas. Hän sanoi että usein käy noin ja käski mennä vaan.
Osittain onnistunut ostosretki oli lopuillaan, mutta poika piti hakea kaverin luota.
-Mitä sä haluat jouluksi?
Poika luetteli Game Boy pelien nimiä.
-Emmä semmosia nähny.
-Mä voin näyttää.
Kun oli edelleen valoisaaa, mies ajoi lähempänä olevaan Comp USA liikeeseen. He menivät sisälle ja pelit löytyivät.
-Sä et saa sitä sitten kuin jouluna.
-Oh, poop, sanoi poika.
-Otatsä nyt varmasti tän?
Poika otti pelin ja laittoi takaisin koukkuun, otti pelin Lego Racers 2.
-Ooks varma.
-Joo.
Mies ja poika kävelivät autoon päin. Toinen mies kurvasi juuri heidän vierestä, jättäen miehen ja pojan autojen rakoon.
-Sehän kumma ukko on. Jalankulkijalla on etuoikeus, meidän olis pitänyt kävellä itsevarmasti ja leveesti läpi ennen kuin toi kurvas tohon.
Poika ei sanonut mitään. Mies käveli, poika perässä. Kun autoilija avaa ovensa, mies kääntyi ja karjui tälle jalankulkijoista.
Copyright E. Tero Järvi.
Pakina on julkaistu aiemmin Njet.netissä.
|
