Etusivu > Lukunurkka > Kentuckyn Kulmilta > Opossumi nimeltä David


   




OPOSSUMI NIMELTÄ DAVID

Olen todella eläinrakas. Oman ihanan lapsenlapseni, Nöpönenän lisäksi kerron mielelläni myös lasteneläimistäni. Esikoisella on kaksi kissaa ja jänis, Keskimmäisellä city-kissa nimeltä Brutus ja Kuopuksella ihana bassett-koira Molly sekä kissa. Nyt saan liittää joukkoon myös opussumin nimeltä David.

Opossum eli "possum" täkäläisittäin, suomeksi opossumi, on ison rotan näköinen otus, jolla on pienet pikisilmät ja erittäin häiriintynyt käytös. Se liikkuu yleensä pimeässä ja jostakin syystä syöksähtelee auton valojen eteen. Useammankin kerran olen jarrutellut, etten ajaisi mokomien otusten päälle. Harmittavaa kyllä, tavallisesti opossumi kääntyy muka pois mennäkseen ja heittäytyy sitten auton alle. Niitä löytyy kuolleina teitten varrelta tusinoittain. Mikähän lienee moisten itsemurhien syy?

Joitakin aikoja sitten olimme paikallisessa rotareitten huutokaupassa, kun Kuopus saapui sinne miehensä Davidin kanssa. Innostuneina he kertoivat, että selvässä päivänvalossa oli heidän pihalleen ilmestynyt pieni opposuminpoikanen. Koska heillä on sisäkissansa ja Molly-koiransa lisäksi myös melkoinen määrä kulkukissoja pyörimässä talon lähettyvillä, ei opossumin tulevaisuus näyttänyt oikein valoisalta. David laittoi ressukan vanhaan kannettomaan kylmälaukkuun, heitti vähän heiniä pehmikkeeksi ja pienen vesikupin eteen. Opossumi sihisi ja tärisi pelosta. David päätti kuljettaa otuksen vanhempiensa talon lähelle, jossa ei ole paljon liikennettä, ja laskea sen sitten vapauteen.

Istuimme vielä huutokaupassa, kun David palasi takaisin vapauttamisreissultaan. Vähän nolon näköisenä iso vävypoikamme kertoi, mitä oli tapahtunut. Suunitelmien mukaisesti David oli laskenut opossumin laatikosta tielle. Se ei kuitenkaan lähtenyt innolla metsään luikkimaan, kuten luulimme, vaan juosta kipitti Davidin perään. Siinä se sitten seisoi pienet pikisilmät loistaen Davidiä tuijottamassa. David haki laatikon takaisin, laittoi opossumin siihen ja haki hieman kissanruokaa kotoaan. Opossumi raksutteli sitä onnellisena laatikossaan. Seuraavana aamuna David kuvitteli löytävänsä laatikon tyhjänä, mutta eikös vaan: siellä se pikisilmä oli ilahtuneen näköisenä odottamassa, mitä uusi päivä toisi tullessaan. David kuljetti sen paikalliseen pieneen eläintarhaan, jossa on muitakin Kentuckyn eläimiä tosi hienossa ympäristössä näytteillä. Paikka on siisti ja hyvin hoidettu. Niin sai opossumimme uuden kodin.

Ristin sen Davidiksi vävypojan mukaan. Nyt saan kehuskella, että minulla on lapsenopossumi nimeltä David koko kansan ihailtavana.

Copyright Leena Johnsson 2002.
Artikkeli on aiemmin julkaistu Canadan Sanomissa.





© Etusivu.net / Ville Walveranta 2010