LEHMÄT

Lehmät ovat aina kiehtoneet minua. Surulliset suuret ruskeat silmät ja niin upeat silmäripset, että kateeksi käy.

Useitten siirtolaisten Suomessa vietettyihin lapsuuden kesiin kuului maalias-sukulaisten luona vierailu. Se oli kesän kohokohta, kun sai ruskettuneet rimppakintut vilisten kirmata metsään lehmiä lypsylle hakemaan. Pian jo kuului kellon kalkatus ja sitten koko porukka matkasi kujaa pitkin navetan suuntaan. Piti vain varoa, ettei astunut paljain jaloin kovin suureen tai tuoreeseen lehmänkakkuun..

Amerikkalaisia pihvi- lehmiä saan ihailla melkein joka päivä. Ikkunasta näkyy kaunis niitty ja taustalla on metsän peittämiä mäennyppylöitä. Ja lehmät ovat lähes läpi vuoden kuvassa.

Kesällä ne makailee laiskoina puitten alla. Syksymmällä alkaa jo vaellus. Hautuumaan ympäri ja samaa reittiä sitten takaisin. Talvella lauma seisoo surekean näköisenä tien vieressä. Jo melkein arvaavat, että päivät ovat luetut. Kenenkähän pihviksi kukakin päätyy?

Jossakin vaiheessa tulee sitten se pelätty teurastusauto ja vie koko porukan mukanaan. Tuntuu kurjalta, mutta onneksi talvi täällä Kentuckyssä on lyhyt ja varma kevään merkki on, kun iso lehmä-auto ajaa kylään ja repseä nuori mies huitoo häätääntynyttä vasikkalaumaa autosta ulos.

Koiralleni se on onnen aikaa. Kävelyllä ollessamme se leikkii Lassieta ja yrittää ajaa vasikoita takaa. Onneksi on aita välissä. Silti vasikat poikoilevat edestakaisin ja koirallani on onnellinen koiranhymy huulillaan. Kesän mittaan ne tottuvat meihin, eivätkä edes lupsauta korvaakaan, vaikka koira haukkumaan yltyisi.

Nykyelämä on kovin tynnä stressiä. Ihmiset tuhlaavat sekä Kanadassa, että täällä Amerikan puolella tuhansia dollareita rauhoituslääkkeisiin.

Halvemmalla pääsee, jos antaa itselleen aikaa nauttia luonnosta ja eläimistä.

Tarkkaile lehmiä puolen tunnin ajan. Ei ole kiirettä ja ruuastakin ne nauttivat ajan kanssa. Mitenkä olisi matka maataloon? Ja mennessä voit vielä lauleskella... Pimpula, Pampula, Paimen Parka.......

Copyright Leena Johnsson 2001.
Artikkeli on aiemmin julkaistu Canadan Sanomissa.